Tilastot vähättelevät todellisuutta – alihankinta on Ruotsin teollisuuden selkäranka

Teknologiateollisuuden arvo Ruotsin taloudelle on noin neljänneksen (24,5 %) suurempi kuin perinteiset tilastot näyttävät, kertoo elinkeinoelämän järjestö Teknikföretagenin tuore raportti. Ero selittyy alihankkijoilla, joita on sekä teknologiateollisuuden toimialoilla että niiden ulkopuolella: Ruotsin teknologiateollisuuden kysyntä luo siis arvoa myös muille toimialoille. Teknikföretagenin kansainvälisen kaupan johtaja Joel Jonsson kertoo, mihin suuntaan kansainväliset alihankintaketjut kehittyvät ja mikä ratkaisee alihankkijoiden paikan tulevaisuuden toimittajaketjuissa.
 

Tiivistelmä:

• Ruotsin teollisuuden osuus talouden arvonlisäyksestä on 20 prosenttia. Ilman alihankkijoita osuus olisi 14 prosenttia.
• Yksi teollisuuden suurimmista huolenaiheista on geopoliittinen epävarmuus. Kyky sopeutua kaupan häiriöihin voi muodostua alihankkijoiden kilpailueduksi.
• Suomalaisten toimittajien merkitys on Ruotsin valmistavalle teollisuudelle keskimääräistä suurempi. Pohjoismaiset toimitusketjut kohtaavat Alihankinta-messuilla Tampereella 29.9.–1.10.2026.

Teknikföretagen edustaa 4 600 ruotsalaista teknologiateollisuuden yritystä, jotka vastaavat noin kolmanneksesta Ruotsin koko viennistä ja työllistävät Ruotsissa noin 360 000 ihmistä. Järjestön ekonomistit selvittivät tuoreessa raportissaan Teknikindustrin – ryggraden i svensk ekonomi, kuinka paljon arvoa ja työtä teknologiateollisuuden kysyntä synnyttää alihankkijoiden verkostoissa.

Tulokset ovat selvät: teknologiateollisuuden tuotteiden kysyntä loi Ruotsiin vuonna 2023 noin 430 000 työpaikkaa. Niistä noin 170 000 syntyi alihankkijoille, ja peräti 85 prosenttia alihankkijoiden työpaikoista syntyi palveluyrityksiin.

– Jokaista teknologiateollisuudessa syntyvää kruunua kohden noin 50 äyriä syntyy alihankkijaverkostoissamme. Se kertoo, miten tärkeitä alihankkijat ovat valmistavalle teollisuudellemme, sanoo Teknikföretagenin kansainvälisen kaupan johtaja Joel Jonsson.

Sama ilmiö heijastuu koko teollisuuteen. Raportin mukaan teollisuuden osuus Ruotsin talouden arvonlisäyksestä on noin 20 prosenttia: ilman alihankkijoita osuus putoaisi 14 prosenttiin.
 

Geopoliittinen epävarmuus huolettaa teollisuutta eniten

Jonssonin mukaan yksi jäsenyritysten suurimmista huolenaiheista on tällä hetkellä geopoliittinen epävarmuus. Kun geoekonominen kilpailu kiristyy, valtiot voivat käyttää kauppariippuvuuksia painostuskeinona.

Jonsson nostaa esimerkiksi viime vuoden tapahtumat: Yhdysvallat rajoitti avainteknologioiden vientiä Kiinaan, ja Kiina vastasi kriittisten raaka-aineiden vientirajoituksilla. Koska Eurooppa on riippuvainen molemmista, häiriöt ulottuivat myös eurooppalaisiin toimitusketjuihin.

– Toimitusketjujen riskiarvioista tulee yrityksille strateginen välttämättömyys. Kyky sopeutua kaupan häiriöihin voi kuitenkin muodostua kilpailueduksi, kun talous on entistä politisoituneempaa, Jonsson sanoo.


Kuva: Joel Jonsson on Teknikföretagenin kansainvälisen kaupan johtaja. Hän suhtautuu positiivisesti Ruotsin teollisuuden tulevaisuuteen: ”Esimerkiksi EU on solminut useita uusia vapaakauppasopimuksia, jotka vapauttavat kauppaa perinteisesti hyvin suljetuilla markkinoilla. Se hyödyttää tärkeitä ruotsalaisia vientialoja, kuten ajoneuvo- ja koneteollisuutta.”
 

Toimitusketjut lyhenevät ja hajautuvat

Jonssonin mukaan kansainväliset alihankintaketjut muuttavat muotoaan. Tavarakauppa alueellistuu, eli yritykset sijoittavat tuotantoa lähemmäs loppuasiakasta. Samalla ne hajauttavat hankintojaan ja käyttävät kriittisten välituotteiden hankinnassa yhden toimittajan sijasta laajempia verkostoja.

Taustalla vaikuttaa kaksi rinnakkaista voimaa. Ensimmäinen on poliittinen: valtiot houkuttelevat tuotantoa kotimarkkinoilleen tuilla ja kotimaisuusvaatimuksilla. Toinen on markkinaehtoinen: yritykset hakevat toimittajaketjuihinsa tehokkuutta ja toimitusvarmuutta.

Alihankintaketjujen muutos koskee Jonssonin mukaan ennen kaikkea valmistajan lähimpiä toimittajia. Mitä syvemmällä ketjussa yritys on, sitä globaalimpana verkosto pysyy, sillä mittakaavaedut ja erikoistuminen edellyttävät sitä.

– Uskon, että näemme pikemminkin uudelleenjärjestäytymistä kuin deglobalisaatiota. Kaikki vahvistavat tuotantoverkostojensa häiriönsietokykyä, ja se johtaa alueellisempiin verkostoihin ja useiden rinnakkaisten alihankkijoiden käyttämiseen, Jonsson ennustaa.

Kasvua hän odottaa erityisesti puolustusteollisuudesta ja energiateknologioista, joihin Ruotsissa investoidaan nyt voimakkaasti.
 

Suomalaiset välituotteet ovat tärkeitä Ruotsin valmistavalle teollisuudelle

Suomesta tulee noin kuusi prosenttia Ruotsin välituotteiden tuonnista. Valmistavassa teollisuudessa Suomen osuus välituotetuonnista on noin yhdeksän prosenttia, joten Suomen merkitys on Ruotsin valmistavalle teollisuudelle keskimääräistä suurempi. Suomalaisten välituotteiden tuonti on suurinta metallien ja metallituotteiden sekä elektroniikan ja sähkölaitteiden valmistuksessa.

– Pohjoismainen yhteistyö on luontevaa, sillä meillä on yhteisiä vahvuuksia. Niitä ovat esimerkiksi puolustus ja turvallisuus sekä energiateknologiat, Jonsson sanoo.

Alihankintateollisuuden tulevaisuuteen Jonsson suhtautuu luottavaisesti. Hän muistuttaa, että alihankkijat ovat viime vuosina selvinneet muun muassa pandemiasta, Suezin kanavan tukoksesta ja Ukrainan sodan aiheuttamista häiriöistä.

– Teollisuus on osoittanut vaikuttavaa sietokykyä mittavien häiriöiden keskellä. Alihankkijat ovat erittäin tärkeä osa Ruotsin teollista ekosysteemiä, ja niin tulee varmasti olemaan jatkossakin.
 

Alihankkijat Ruotsin taloudessa

• Teollisuuden osuus talouden arvonlisäyksestä on 20 prosenttia, ilman alihankkijoita 14 prosenttia.
• Teknologiateollisuuden kysyntä loi vuonna 2023 noin 430 000 työpaikkaa, joista 170 000 alihankkijoille.
• 85 prosenttia alihankkijoiden työpaikoista on palveluyrityksissä.
• Jokainen teknologiateollisuudessa syntyvä kruunu luo 50 äyriä alihankkijoille.

Haluatko mukaan pohjoismaisiin toimitusketjuihin? Alihankinta-messut kokoaa teollisuuden ostajat ja toimittajat Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen 29.9.–1.10.2026. Lue lisää ja tule mukaan!