Verkostot ovat keskeinen osa teollisuuden kilpailukykyä

Kolumni  09.09.2022

Pitkään jatkunut matalan inflaation, alhaisten korkojen sekä halpojen raaka-aineiden ja energian aika on ohi. Tämä asettaa yritysten toiminnan aivan erilaisten haasteiden eteen, sillä oman toiminnan hyvyys ei enää ole tae siitä, että menestyy. Kun toimittajilla ei ole materiaaleja ja raaka-aineita, ei jalostuksella voi tehdä lisäarvoa. Kun energian tai raaka-aineiden hinta nousee merkittävästi, tulee toiminnan kannattavuudelle huomattavia, jopa ylipääsemättömiä haasteita.

Vientiteollisuuden kilpailukyvyn kannalta on keskeistä luoda verkostoja, jotka pystyvät hallitsemaan laajoja kokonaisuuksia siten, että hintakilpailukyky ja toimitusvarmuus säilyvät. Tämä edellyttää ennakoimista, materiaalien hankinnan pitkäjänteisyyttä ja hyvää yhteistyötä koko toimitusketjussa. Tämä vie myös vaatimukset Lean-ajattelun suhteen uudelle tasolle. Ei riitä, että voidaan toimia tuotannon imuohjauksella, vaan pitää pystyä varmistamaan raaka-aineiden saatavuus ja hintakilpailukyky jo ennen kuin varsinaiset tuotantopäätökset tehdään. Kaikki tämä vaatii portfoliotason yksinkertaistamista ja laajaa näkyvyyttä alihankintaverkoston sisällä.

Wärtsilä on tehnyt merkittävän panostuksen rakentamalla Vaasaan uuden teknologian kehityskeskuksen Sustainable Technology Hubin, joka edistää innovaatioita, yhteistyötä ja vihreiden teknologioiden tuotantoa. Tämä alallaan ainutlaatuinen noin 250 miljoonan euron kokonaisuus sisältää keskeisesti tuotekehitykseen liittyviä investointeja, mutta samassa yhteydessä myös tuotannon ohjauksen toimintamallia on lähdetty uudistamaan vastaamaan paremmin nykymaailman haasteita. Keskeisenä mahdollistajana toimii uusi logistiikkakeskus, jonka avulla voidaan tehokkaammin tukea imuohjausta ja samalla varmistaa kriittisten resurssien saatavuutta. On olennaista, että jalostusarvoa nostetaan imuohjauksen tahdissa, kun taas kriittisten resurssien saatavuutta ohjataan ennusteella.

Yhdessä kehittäminen ja innovointi yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien kanssa on tärkeä osa Sustainable Technology Hubia. Olemmekin yhdessä muiden suomalaisten yritysten kanssa lähteneet viemään eteenpäin avointa valmistuksen ekosysteemiä OSMEa, jolla tavoitellaan toimintaverkostojen digitaalista integrointia. ”Kuulostaa hienolta, mutta tuo vaatii varmasti suurinvestointia”, kuuluu kuiskinta takapenkillä. Itse asiassa lähtökohta OSME-hankkeessa on käyttää avoimia standardeja ja luoda standardia, jossa ohjelmistoalustan osia on jaettavissa tai ne ovat lähes ilmaisia ja tiedonsiirtoprotokollat ovat standardoituja. Tällöin pienen ja keskisuuren yrityksen ei tarvitse tehdä kohtuuttomia investointeja pystyäkseen liittymään järjestelmään. Osaamista ja yhteistä kieltä toki tarvitaan, että saman alustan, jossa jokainen on oman verkostonsa keskipiste, saa toimimaan useammankin toimijan kanssa samaan aikaan.

Alihankintaverkostot ovat siis keskeinen osa teollisuuden kilpailukykyä. Joustavia toimintamalleja tarvitaan, jotta voimme menestyä haastavassa, lähes kaoottisessa, maailmantalouden toimintaympäristössä. Yksin yritys ei tässä tilanteessa pärjää, mutta verkostoissa olemme vahvempia.

Kolumnistina Alihankinta 2022 -teemakummi Vesa Riihimäki, Wärtsilän tuotannosta, tuotantolaitoksista ja hankinnasta vastaava johtaja