Teollisuuden vetovoimaan ja toimintavarmuuteen on panostettava enemmän

Kolumni  21.09.2022

Kriisit ovat koetelleet taloutta, mutta teollisuuden ja siihen tuotteita ja palveluita toimittavan teknisen kaupan tilanne näyttää toistaiseksi hyvältä.

Yritykset investoivat uuteen tuotantoon, ja tämä näkyy paitsi työstökoneiden myös esimerkiksi kompressoreiden kaupassa, joissa koneiden energiatehokkuus ja sähkön käyttö ovat nousseet aikaisempaa tärkeämmiksi valintakriteereiksi. Konepajojen ja koneenrakennuksen näkymät ovat edelleen hyvät, myös uudet energiaratkaisut ja erityisesti tuulivoiman lisääntyminen kasvattavat kysyntää suomalaiselle teollisuudelle ja edelleen tekniselle kaupalle.

Tilanteen arvioidaan normaalia korkeampien tilauskantojen myötä jatkuvan hyvänä vuoden loppuun, ensi vuosi sen sijaan on pitkälti kysymysmerkki orastavan taantuman johdosta.

Toimitusketjujen häiriöt ovat haastaneet just-in-time-toimitusmallin

Korona, Venäjän käynnistämä hyökkäyssota Ukrainaan, Kiinan koronasulut ja useat logistiset häiriöt ovat lisänneet tarvetta kasvattaa varmuusvarastoja toimitusketjuihin. Paluuta vanhaan ei ole hetkeen nähtävissä. Olemme väistämättä siirtymässä just-in-time -logiikasta just-in-case -logiikkaan, toivottavasti tilapäisesti. Komponenttien ja tuotantotarvikkeiden puolella toimitusajat ovat jonkin verran lyhentyneet, joskin saatavuudessa on edelleen suurta vaihtelua ja osassa tuotteista toimitusajat ovat edelleen pitkällä ensi vuoden puolella. Yritykset etsivät aktiivisesti uusia hankintakanavia ja myös merkkejä tuotannon paluusta Eurooppaan on aikaisempaa enemmän.

Keskeiset haasteet liittyvät edelleen raaka-aineiden (teräs ja kemikaalit), koneiden ja komponenttien saatavuuteen sekä kohonneisiin hintoihin.

Suomen huoltovarmuudenkin kannalta on ensiarvoisen tärkeää tiedostaa, että meillä on huutava pula käsillä tekijöistä

Iso haaste kohdistuu ammatillisen koulutuksen saaneisiin osaajiin. Teollisuudessa ja teknisen kaupan yrityksissä tämä näkyy muun muassa asentajien, hitsaajien, koneistajien ja mekaanikkojen puutteena. Pelkkä tiedostaminen ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitsemme lukuisan määrän toimenpiteitä, jotta varmistamme, että Suomi ei pysähdy.

Meidän on arvostettava enemmän ammatillista osaamista ja sen opetusta. Lisäksi oppilaitokset tarvitsevat enemmän vapautta, jotta ne voivat järjestää joustavammin koulutuspaikkoja ja lisätä aloituspaikkojen määriä. Etenkin pk-yrityksissä on huomattu, että oppilaitosten tarjoamia resursseja kaivataan työpaikalla tapahtuvaan opetukseen. Tukea pitää olla enemmän tarjolla oppisopimuksiin. Nuorten ja työikäisten määrä Suomessa pienenee trendinomaisesti, joten tarvitsemme tekijöitä myös muualta. Työperäisen maahanmuuton tarveharkinta tulisikin pikaisesti poistaa.

Kirjoittajana toimitusjohtaja Markku Uitto, Teknisen Kaupan Liitto 

Tekninen kauppa on teollisuuden ja rakentamisen tarvitsemien tuotteiden kuten raaka-aineiden, osien, komponenttien, tarvikkeiden, koneiden ja järjestelmien maahantuontia ja myyntiä sekä niihin liittyvien ratkaisuiden ja palveluiden toimittamista.  Teknisen Kaupan Liitto ry on teknisen kaupan etuja valvova järjestö Suomessa, ja sen edunvalvonta tähtää markkinan ja järkevän sääntelyn edistämiseen. Liittoon kuuluu noin 400 alan yritystä ja neljä jäsenyhdistystä. Liiton jäsenyritysten myynti oli vuonna 2021 11,4 miljardia euroa ja se kattaa noin 85 prosenttia alasta. Jäsenyritysten palveluksessa on yli 20 000 henkeä.