Mitä Suomi vie?

Kolumni  24.09.2023

Valmistava teollisuus on Suomen viennin tukijalka. Lähes kaksi kolmasosaa viennistämme on erilaista valmistavaa teollisuutta. Tauno Matomäen sanonta metallista valmistetuista hevosen kokoisista esineistä elää siis edelleen.  Toki metallitarvikkeiden rinnalle on tullut myös muita valmistusmateriaaleja, vaikka olemmekin edelleen konepajojen luvattu maa. Tutkimuksen kautta tuotteisiin on tullut mukaan elektroniikkaa, älyä sekä erilaisia huoltoa ja käyttöä helpottavia toiminnallisuuksia. Teknologian kehittymisen myötä myös vientituotteiden kappalekoko on pienentynyt hevosen kokoisesta alaspäin, pienimmillään nano-kokoluokkaan asti. Yhtä kaikki, valmistavan teollisuuden merkitys Suomen viennille ja kansantaloudelle on säilynyt korkeana. Ylä- ja alamäkiä on matkalla ollut, mutta me Suomessa elämme käsi kädessä valmistavan teollisuuden menestyksen kanssa.

Alihankkijoiden rooli teollisuudelle on tärkeä. Vientituotteet tehdään verkostona. Kun valmis laiva seilaa maailman merille Turusta on siinä alihankittuja tuotteita jokaisesta Suomen maakunnasta, ja vähän kauempaakin. Modernit metsäkoneet valmistetaan tiiviissä yhteistyössä verkoston kanssa. Kukaan ei pärjää yksin, vaan yhdessä olemme vahvempia eri toimijoiden tuodessa pöytään omat vahvuutensa. Suuret tarvitsevat osaavia, ketteriä ja ennen kaikkea kehittyviä alihankkijoita. Toki pienet tarvitsevat vastaavasti verkoston vetureja, jotka kokoavat lopputuotteen, kantavat riskiä ja ovat uskottavia toimijoita kansainvälisillä markkinoilla.

Suomen pankin mukaan vientimme arvonlisä on laskenut viime vuosina. Se onkin viennin ja kansantalouden näkökulmasta yksi keskeisimpiä ongelmiamme tällä hetkellä. Ydinhaasteemme on ennen kaikkea siinä mitä viemme, ei siinä miten vaikkapa vientipalvelut on organisoitu. Nokian ja metsäteollisuuden murrokset 2008 talouskriisin jälkeen näkyvät edelleen viennin rakenteessa. Korkean teknologian osuus viennistämme on laskenut, emmekä ole pystyneet nostamaan sitä 2008 kriisiä edeltävälle tasolle. Tyypillisesti korkea teknologia tuottaa korkeampaa arvonlisää, minkä vuoksi sen merkitys Suomelle on tärkeä. Viennin arvonlisä tarkoittaa käytännössä Suomen viennistä saamaa tuloa. Mitä enemmän arvonlisää Suomeen jää, sitä enemmän pystymme investoimaan ja luomaan uusia työpaikkoja.

Uudistuminen, innovaatiot ja jatkuva kehittyminen ovat siis keskeisiä elementtejä kasvun ja kansantalouden näkökulmasta. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä tyypilliselle alihankkijalle, jolla on rajalliset resurssit ja hyvin fokusoitunut liiketoiminta-alue? Vastauksia voi hakea kahdesta näkökulmasta. Kannattaako panostaa oman toiminnan tehostamiseen, vai hakea uusia mahdollisuuksia muuttuvien asiakastarpeiden pohjalta? Vaiko molemmista? Tuskin kukaan vastustaa oman toiminnan kehittämistä ja tehostamista. Uudistuvista asiakastarpeista puolestaan voi löytyä tekijöitä, joilla rakentaa uutta ja toivottavasti tuottavampaa liiketoimintaa. Maailmalla nousevista trendeistä moni on Suomen osaamisen näkökulmasta meille hyvä. Olemme vahvoja energia- ja materiaalitehokkuudessa. Materiaalikehityksessä meillä on osaamista, jolle löytyy kysyntää. Esimerkkinä tästä ovat vaikka puusta jatkojalostetut tekstiilit tai ’muovin korvikkeet’. Kiertotalous ja kestävä kehitys ovat meille hyvin tuttuja sekä yritys- että yhteiskunta tasoilla. Samoin olemme vahvoja digitaalisessa teknologiassa.

Emme siis lähde tyhjästä liikkeelle uusien korkean teknologian vientituotteiden rakentamisessa. Meillä on vahvaa osaamista, jolla rakentaa digi- tai viherloikkaa. Pk-yrityksen ei tarvitse itse kehittää perusteknologiaa. Muilta oppiminen ja olemassa olevan teknologian hyödyntäminen omassa liiketoiminnassa on jo hyvä alku. On kuitenkin hyvä ymmärtää, että mitä paremmin pystyy esim. patentein suojaamaan omat tuotteensa, sitä paremmin pystyy niitä hyödyntämään.

Maailmanmarkkinoilla on kysyntää Suomen osaamiselle. Ukrainan tuleva jälleenrakentaminen tulee olemaan valtava ponnistus. Suomalaiselle osaamiselle on siellä suuri kysyntä. Maahan toivotan investointeja Suomen vahvoilta toimialoilta kuten esim. energia- ja metsäsektori, infrastruktuuri, asuminen, ja valmistava teollisuus. Yhdessä verkostona olemme sielläkin vahvempia ja onnistumisen mahdollisuudet kasvavat.

Sillä, mitä Suomi vie, on väliä. Sen varaan rakentuu tulevaisuuden taloudellinen hyvinvointimme. Ehkä tulevaisuuden ’matomäki’ on täällä Tampereella joukossamme. Toivottavasti näin on, ja jälkipolville syntyy uutta tarinaa kerrottavaksi. Mikä voisi olla tämän päivän vastine ’hevosen kokoiselle’ vientituotteelle?

Kolumnistina Alihankinta 2023 -teemakummi Reijo Kangas, Senior Director, Partners and Business Development, Business Finlandista.