Markkinointi ilman rahaa, erottautuminen nollabudjetilla

Markkinointi alkaa kuulemma markkinointistrategian laatimisesta. Tämä on tavallaan totta, mutta paraskaan strategia ei tuota mitään, jos toteutus ontuu. Ja pitää muistaa, että strategian virkaa voi toimittaa ihan hyvin myös post it -lapulle listatut pari kolme painopistettä tai viestiä. Pääasia on, että niiden eteen tehdään systemaattisesti duunia.

Markkinointi mielletään monesti pohjattomaksi kaivoksi, johon on todellisuudessa varaa vaan suurilla kuluttajabrändeillä. Näin sen ei kuitenkaan tarvitse olla. Ohjelmistokehityksen asiantuntijayrityksemme Vincit on saanut näkyvyyttä ja luonut positiivisia mielikuvia toivotuissa kohderyhmissä omalla tyylillään ilman, että se on käyttänyt markkinointiin käytännössä euroakaan. Halusimme ja pääsimme syksyllä 2012 Hesarin yt-kalenteriin järjestämällä ennen näkemättömät positiiviset yt-neuvottelut. Viime vuonna herätimme runsaasti keskustelua nostamalla esiin, että meidän mielestä naisen paikka on hiiren ja näppäimistön välissä sekä lupaamalla koeajalla lähtevälle henkilölle tuntuvan rahallisen korvauksen. Pian yrityksen perustamisen jälkeen lanseerasimme ainutlaatuisen rahat takaisin tyytyväisyystakuun alalla, jossa 67 % hankkeista epäonnistuu. Kukin näistä tempauksista on tuonut näkyvyyttä enemmän kuin uskalsimme edes odottaa.

Vincitin markkinointibudjetti on ollut promillen luokkaa liikevaihdosta eli kumulatiivisesti muutamia kymmeniä tuhansia euroja yrityksen olemassaolon aikana. Siitä Googlen hakusanamarkkinoinnin osuus on merkittävä. Sinänsä rahan käytön minimointi markkinoinnissa ei ole itseisarvo. Mutta välttämättä valtavaa rahavuorta ei tarvita. Jotta yritys voi onnistua erottumaan olemattomalla markkinointibudjetilla, sen on oltava

1.  luova ja mielikuvituksellinen – pitää keksiä jotain mitä muut eivät ole keksineet,
2. tietoinen kanavista, joista se tavoittaa potentiaaliset asiakkaat / työntekijät / rahoittajat ja
3. valmis herättämään tunteita – et ole onnistunut ellei joku pahoita mieltään.

Viimeisimpänä esimerkkinä Vincitin hankkeista on julkistettu Koodia Suomesta -tunnus www.koodiasuomesta.fi. Se on Avainlippua vastaava sertifikaatti ohjelmistoalan yrityksille, joiden kaikki työntekijät maksavat veronsa Suomeen. Sen myötä pyrimme nostamaan keskustelua suomalaisesta kilpailukyvystä vastavoimana halpamaaulkoistuksille. Ohjelmistojen kehitystä ulkoistetaan enenevissä määrin halpamaihin, kuten Intiaan ja Kiinaan, niiden tarjoaman edullisen tuntihinnan johdosta. Projektin lopullisia kustannuksia ei kuitenkaan voi mitata vain tuntihinnalla: ohjelmistokehityksessä pitäisi kiinnittää huomiota ennen kaikkea työn tuottavuuteen.

Jotta kehitystyö tulisi kokonaistaloudellisesti edullisemmaksi halpamaissa ja ylimääräiset virheet voitaisiin välttää, pitäisi kokonaisuus pystyä suunnittelemaan ja määrittelemään etukäteen erittäin huolellisesti. Tämä on hyvin harvoin mahdollista. Siksi nk. ketterät menetelmät ovat ohjelmistokehityksessä pitkälti korvanneet muusta tuotannosta tutun tarkan etukäteissuunnittelun. Ketterien menetelmien tehokas hyödyntäminen edellyttää kehittäjien ja asiakkaan läheistä yhteistyötä.

On erittäin tärkeää, että myynti ja markkinointi nostetaan esille yhtenä pääteemana Tampereen kansainvälisillä Alihankinta 2015 -messuilla. Viime syksynä meillä oli ilo vastaanottaa Robit Rocktools Ltd Oy:n hallituksen puheenjohtajan Harri Sjöholmin kanssa Markkinointihenkisin insinööri 2014 -palkinto. Haluamme kannustaa kaltaisiamme – maailma tarvitsee yhä enemmän markkinoinnin puolesta puhuvia insinöörejä!

Mikko Kuitunen
toimitusjohtaja
Vincit Oy