Kotonaan kuin maailmalla?
Kolumni 13.09.2023
Sanotaan, että Suomi elää viennistä. Jokainen ulkomailta ostettu tuote ja palvelu tulisi kattaa viennillä, jotta vaihtotase pysyisi balanssissa. Kun katsotaan yksittäisiä, lähes kokonaan kotimaista liiketoimintaa tekeviä teknologiateollisuuden alihankintayrityksiä, voi näiden yritysten rooli viennin mahdollistajina päästä helposti unohtamaan.
Suomalainen teknologiateollisuus on alihankintateollisuutta. Esimerkiksi jokaisen laivatoimituksen takana on pitkiä hankintaketjuja ja laajoja yhteistyöverkostoja, joissa isot ja pienet yritykset toimivat yhteistyössä. Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritykset kattavat pitkän arvoverkoston arvokkaiden mineraalien louhimisesta (kaivosteollisuus), niiden muokkaamiseen metallilevyiksi (metallinjalostus), niiden käsittelyyn ja tuotteistukseen (konepajat), suunnitteluun sekä lopulta tietojärjestelmiin. Kaikkia näitä vaiheita tarvitaan yhden laivan valmistuksessa, ja monet niistä kannattaa tehdä tiettyyn asiaan erikoistuneessa yrityksessä, usein alihankintana.
Hyvänä esimerkkinä erikoistumisesta on tänä vuonna Alihankinta-messujen Hall of Fame:ssa tunnustettu metallien tarkkuusvalimo Sacotec Components Oy, joka on tuottanut yli 100 miljoonaa osaa asiakkailleen. Tuotanto tarvitsee sekä aivan erityistä osaamista että laitteita, joiden kummankin ylläpito ja kehittäminen edellyttää merkittävää liiketoiminnallista laajuutta. Tämä on mahdollista vain jakamalla osaaminen ja kyvykkyys monien asiakkaiden kesken, ei pitämällä yksissä käsissä.
Erikoistuneet, laadukkaat ja ketterät alihankintayritykset muodostavatkin menestyvän suomalaisen teknologiateollisuuden selkärangan. Niiden avulla asiakkaat saavat läheltä, luotettavasti ja lyhyin toimitusketjuin maailmanluokan palvelua ilman ikäviä yllätyksiä tai laatupoikkeamia.
Päämiesten kautta suomalaiset alihankkijat ovat kuitenkin käytännössä kilpailemassa samassa markkinassa ulkomaisten alihankkijoiden kanssa. Vaikka suomalaisilla on tarjottavanaan suomalaiselle asiakkaalle merkittäviä etuja suhteessa esimerkiksi keskieurooppalaisiin kilpakumppaneihin, missään liiketoiminnan alueella ei voi kompastua. Suomalaisuus on hyve, mutta sillä ei yksinään voita tarjouskilpailua. Pitää olla kansainvälisesti kilpailukykyinen.
Uskon, että yksi suomalaisen alihankintateollisuuden merkittävistä kilpailueduista on jo nyt digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen. Yrityksissä vieraillessani olen saanut kuulla huikeita tarinoita automaatioasteen nostosta jo kymmenien vuosien ajan – mutta kehitys ei pääty tähän, aina on seuraavia askelia. Miten onnistumme hyödyntämään esimerkiksi tekoälyn mahdollisuuksia tehtaan lattialla, toimiston puolella, tai kenties jopa osana myytävää tuotetta tai palvelua.
Seuraava haaste suomalaiselle konepajakentälle löytyy kestävän kehityksen ja vastuullisuuden metriikoista ja mittaamisesta. Näistä uusista vaatimuksista tulee uusi kilpailukyvyn dimensio, jossa pitää olla yhtä kilpailukykyinen kuin kaikissa muissakin. Toivottavasti suomalaisyritykset ovat kehityksen kärjessä etenemässä hyötyen suhteellisesta kilpailuedusta eikä jälkijunassa, jolloin samasta investoinnista pysyy enää kisassa mukana.
Haluamme tai emme, globaalit vaatimukset jalkautuvat paikallisellekin tasolle. Otetaan siitä kilpailuetu irti, ollaan ylpeästi ”Globally Local”.
Kolumnistina Teemu Polo, johtava asiantuntija, Teknologiateollisuus ry
Tutustu Teknologiateollisuuden oppaaseen Kilpailuetua vastuullisuudesta – opas Teknologiateollisuuden pk-yrityksille. Opas sisältää katsauksen vastuullisuuden nykytilasta, tulevaisuuden kehityskuluista sekä käytännön askelia vastuullisuuden kääntämiseksi niin käytännön teoiksi kuin tulokseksi viivan alle.
